Työharjoittelu tarjoaa paitsi keinon kerätä arvokasta työkokemusta myös mahdollisuuden napata ensimmäinen oman alan työpaikka. Oona Lammi ja Nea Lilja aloittivat Jollas-uransa harjoittelijoina, mutta kuuluvat nykyään vakiokalustoon.
– Aloitin projektikoordinaattoriharjoittelijana Jollaksessa syyskuussa 2019. Harjoittelun jälkeen työllistyin ensin projektikoordinaattoriksi, mutta syksystä 2020 lähtien olen työskennellyt projektityöntekijänä ja sittemmin projektipäällikkönä ja valmentajana, Oona kertoo. – Pääpaino tehtävissäni on siirtynyt koko ajan yhä enemmän asiantuntijan ja sisällöntuottajan rooliin. Luonnollisesti myös vastuu on kasvanut roolimuutosten myötä.
– Tulin Jollakseen markkinointiharjoittelijaksi maaliskuussa 2020. Neljän kuukauden palkallisen harjoittelun jälkeen työllistyin markkinointikoordinaattoriksi, ja samalla tiellä ollaan edelleen, Nea kertoo.
Molemmat kuvailevat harjoitteluajan Jollaksessa olleen monipuolista ja opettavaista. Myös se, miten nopeasti harjoittelijoille annettiin vastuuta ja otettiin mukaan monenlaisiin projekteihin, yllätti naiset. He pääsivät työskentelemään ensimmäistä kertaa projekteissa sekä kokemaan, millaista asiantuntijatyö on.
– Jollaksen yksi ehdoton vahvuus on, että täällä pääsee itse vaikuttamaan työnkuvaansa sekä kasvattamaan omaa osaamista matkan varrella, Oona summaa.
Lähinä tai etänä, silloin kun itselle parhaiten sopii
Oonan perehdytys tapahtui perinteisesti Ässäkeskuksessa Helsingin Vallilassa. Nea taas joutui koronan takia suorittamaan harjoittelunsa kokonaan etänä: – S-marketissa ja Prismassa vietettyjen työvuosien jälkeen tuntui oudolta, että perehdytys ja myöhemmin myös työt hoidettiin etäyhteyksin Teamsin kautta, Nea muistelee. – Harjoittelu oli silti todella mukavaa aikaa, sillä pääsin heti erilaisiin projekteihin mukaan. Muutenkin kuvailisin harjoitteluaikaani rennoksi. Oman työaikansa sai määrittää itse ja palaverit hoituivat kätevästi myös kotoa käsin.
Oona kuvailee Jollaksessa työskentelyä paikka- ja aikariippumattomaksi: – Meillä kannustetaan myös normaaliolosuhteissa tekemään töitä sieltä, mistä itse tahtoo, itselleen parhaiten sopivaan aikaan. Iltavirkut voivat työstää materiaaleja iltaisin ja aamuvirkut varhain aamulla. Ketään ei pakoteta samaan muottiin. Palaverit tietenkin kalenteroidaan virka-aikoihin, mutta muuten työskentelypaikan ja -ajan valinta on jokaisella omissa kätösissään. Tämä on mahdollistanut omalla kohdalla muun muassa työn ja opiskelun yhdistämisen harkka-aikana, vapaa-ajan sovittamisen yhteen vuorotöitä tekevän lähipiirin kanssa sekä silloin tällöin pitkät lounaat, jotka ovat itselleni merkittävä omien voimavarojen lataustapa.
Harjoittelijoista asiantuntijoiksi: ei kahta samanlaista työpäivää
Sekä Oonan että Nean työt ovat pysyneet monipuolisina alusta alkaen. Kumpikin on päässyt vaikuttamaan kehitykseensä sekä rakentamaan urapolkuaan itselleen mieluisaan suuntaan. Harjoittelijan työt ovat vuosien saatossa vaihtuneet monipuoliseen asiantuntijatyöhön.
Oonan työpöydältä löytyy erilaisten verkkokoulutusten suunnittelua ja sisällöntuotantoa sekä konseptikehitykseen, osaamiskartoituksiin ja perehdytysmalleihin liittyvää suunnittelutyötä. – Kokeilin keväällä myös ensimmäistä kertaa valmentamista, Oona kertoo. – Tykkäsin siitä, ja onnekseni saan tehdä sitä jatkossakin.
Myös Nea on päässyt laajentamaan osaamistaan Jollas-vuosien aikana: – Harjoitteluaikana työni painottui graafiseen suunnitteluun, mutta nykyään erilaiset videoprojektit ja taittotyöt vievät suurimman osan työajastani. Videoprojektit ovat myös kuljettaneet minua pitkin Suomea, mikä on tuonut oman lisämausteensa työhön.
– Työn monipuolisuus jaksaa aina yllättää, Nea nauraa. – Omalle kohdalle ei ole näiden puolentoista vuoden aikana osunut kahta samanlaista työpäivää.
– Se on ehdottomasti tämän työn suola, Oona komppaa.
Itsensä johtaminen – yksi tärkeimmistä työelämätaidoista
Sekä Nea että Oona molemmat mainitsevat, että harjoittelu Jollaksessa antoi eväitä erityisesti itsensä johtamiseen.
– Opin suunnitelmallistamaan ja aikatauluttamaan omaa työtäni. Ensin se tuntui oudolta, sillä olin marketmaailmassa tottunut tarkkoihin työaikoihin ja -vuoroihin, Nea kertoo. – Alkuun jännitin myös sitä, tuntuisiko etätyö yksinäiseltä puurtamiselta, mutta siitä ei ollut pelkoa. Saatoimme perehdyttäjäni Eveliina Korhosen kanssa pitää koko päivän ajan Teamsia auki ja jutella työnteon ohella niitä näitä. Vaikkei se tietenkään korvannut lähitapaamista, tuli kuitenkin tunne, että kuulun joukkoon.
Oona kuvailee harjoitteluaikaa itsensä johtamisen oppikouluksi. – Ensimmäistä kertaa ikinä sain itse päättää, milloin työstän mitäkin projektiani. Se tuntui paitsi äärettömän vapauttavalta, asetti myös vastuuta. Kukaan ei ollut kertomassa, milloin mitäkin pitäisi tehdä tai paljonko mihinkin asiaan tulisi varata aikaa. Kaikki piti opetella itse, yrityksen ja erehdyksen kautta.
Oonan ja Nean vinkit itsensä johtamiseen
Tarkenna tehtävien deadlinet ja tavoitteet. Tämä auttaa omien tehtävien priorisoinnissa sekä aikataulujen laatimisessa.
Kirjaa ylös, mitä työstät milloinkin. Se auttaa tuntityöläistä merkkaamaan tunnit oikein, mutta antaa myös hyvän kokonaiskuvan siitä, miten aikaa tulee käytettyä. Lisäksi tuntien kirjaaminen toimii oivallisena oppina projektityöskentelyyn, jossa tarvitaan tietoa siitä, paljonko kutakin projektia on työstetty, jotta työ osataan hinnoitella oikein.
Älä täytä kalenteria palavereilla. Varsinkin nyt, kun työskennellään pääasiallisesti etänä, kalenteri on helppo täyttää Teams-kokouksilla. Kannattaakin heti alkuvaiheessa opetella merkkaamaan kalenteriin myös niin sanotut työstöajat, jolloin voit keskittyä rauhassa omiin projekteihisi ilman keskeytyksiä.
