EtusivuHarjoittelijana Jollaksessa: Oona Väänänen
10.5.2021

Harjoittelijana Jollaksessa: Oona Väänänen

Aloitin Jollaksessa harjoittelijana tammikuussa 2021. Olen kasvatustieteen maisteriopiskelija ja olin pitkään pohtinut, mitä haluaisin tehdä valmistumisen jälkeen.

Jollakseen hakiessa minulle tuli jo rekrytointiprosessin aikana olo, että Jollaksessa pääsisin työskentelemään monipuolisissa tehtävissä oppimisen ja koulutus-suunnittelun parissa sekä vaikuttamaan itse omiin työtehtäviini. Olin todella motivoitunut ja innoissani aloittamaan työt. Nyt pian neljä kuukautta Jollaksessa työskennelleenä voin todeta, että innostus ei ole laantunut – päinvastoin!

S-ryhmä tuttu jo ennen Jollasta

Ennen Jollaksessa aloittamista olin jo työskennellyt S-ryhmässä. Vuonna 2017 aloitin kesätyöt Alepassa, jossa viihdyin niin hyvin, että jäin sinne työskentelemään vielä kesän jälkeen opintojen ohella. Jollaksessa olen saanut monta kertaa tuntea, että työkokemustani Alepassa on arvostettu. Tämä on ollut tärkeä kokemus ja oppi itselleni siitä, miten kaikki työkokemus on tärkeää ja nuoruuden ensimmäisistäkin työpaikoista voi olla hyötyä myöhemmin työuralla. Olen tehnyt paljon töitä opintojen ohella ja se on ehdottomasti auttanut minua oivaltamaan, minkälaista työtä haluan tehdä valmistumisen jälkeen. Työskentely opintojen ohella on ollut ajoittain kuormittavaa, mutta viime vuosina olen onnistunut yhdistämään työt ja opinnot niin, että se tukee omaa hyvinvointiani. Alepassa työskentelyn jälkeen olen muun muassa tehnyt opettajan sijaisuuksia sekä työskennellyt vakuutusyhtiössä. Tiesin kuitenkin, että haluan opintojen edetessä löytää työpaikan, jossa voin hyödyntää pedagogista osaamistani muuten kuin perinteisessä opettajan ammatissa.

Jollaksessa olen päässyt hyödyntämään pedagogista osaamistani monin eri tavoin. Olen työskennellyt koulutussuunnittelun parissa ja suunnitellut esimerkiksi valmennuksia, fasilitoinut työpajoja ja rakentanut oppimispeliä. Lisäksi olen työskennellyt ammattitutkintojen parissa. Jollaksessa työskentelyn aikana minulle on herännyt paljon uusia ajatuksia siitä, millaisissa työtehtävissä haluan työskennellä tulevaisuudessa. Tämä olikin yksi tärkeimmistä tavoitteista, jonka harjoittelulla halusin saavuttaa. Koulutussuunnittelussa on ollut suureksi avuksi se, että olen työskennellyt opettajana ja tehnyt lukuisia tuntisuunnitelmia. Vaikka nyt kohderyhmänä on lasten sijaan aikuiset, monet samat elementit ovat tärkeitä niin onnistuneella oppitunnilla kuin onnistuneessa valmennuksessakin. Selkeät tavoitteet, tavoitteita vastaava sisältö, oppijoiden osallistaminen ja aktiivinen harjoittelu sekä lopuksi opitun reflektointi ovat sekä hyvän oppitunnin että valmennuksen kulmakiviä.

Harjoittelu antanut merkityksen opiskeluvuosille

Harjoittelun aikana olen myös oppinut paljon muita työelämässä hyödyllisiä taitoja. Työni on projektiluontoista, mikä on ollut erilaista aiempiin työtehtäviini verrattuna. Työni koostuu sekä lyhyemmistä että pidemmistä projekteista, mikä tuo vaihtelua työarkeen. Tällainen työskentely on opettanut minua hallitsemaan paremmin omaa työtäni ja ajankäyttöäni. Aluksi tuntui haastavalta hahmottaa, kuinka paljon työtehtäviä voi ottaa omalle työpöydälle. Pian oli kuitenkin jo helpompi hahmottaa työmäärää ja arvioida omaa ajankäyttöä. Työmäärän hahmottamista on auttanut kalenterin hyödyntämisen ohella listojen tekeminen. Teen yleensä itselleni sekä viikko- että päiväkohtaisia to do -listoja. Kun tehtävät on kirjattu ylös näkyville, niitä ei tarvitse pitää koko ajan mielessä.

Sen lisäksi, että olen kokenut harjoittelussa merkityksellisyyden tunnetta työstäni, on harjoittelu antanut myös merkityksen opiskeluvuosilleni. Olen päässyt näkemään, millaiselle kasvatustieteelliselle osaamiselle on kysyntää työelämässä. Yliopistolla oppimani on konkretisoitunut ja olen ymmärtänyt, miten voin osaamistani hyödyntää. Työn pohjalta on syntynyt myös uusia tarpeita oppimiselle. Jollaksessa työskenneltyjen kuukausien aikana olen havainnut, että henkilöstön osaamisen kehittämistä pidetään tärkeänä ja siitä keskustellaan paljon. Konkreettisena työkaluna omassa kehittymisessäni ovat olleet säännölliset keskustelut harjoitteluohjaajani kanssa.

Kirjoittaja

Oona Väänänen
pedagoginen asiantuntija